Sinetöityykö Siviän kohtalo?

Anna Sofia on kaikessa rauhassa lastenhuonetta järjestelemässä (lue: lepuuttamassa korviaan..)ja kuulee ylimpään kerrokseen asti jonkinlaista hälinää. Anna Sofia porhaltaa portaat alas...

...juuri parahiksi näkemään, miten rakas aviomies ja Nanne kantavat salonkiin jotain painavan näköistä. -Mitä ihmettä te kaksi oikein puuhaatte?

-Huh, minne laitetaan? puuskuttaa Nanne. Johan pystyy vaan nykäisemään päätään nurkkaan päin: -Tuonne, flyygelin päälle...äkkiä!

-No nyt saamme kuunnella ihan oikeaa laulantaa, mihinkäs minä ne kiekot laitoinkaan.., touhottaa Johan. ´-Kuunnelkaa tätä, Aino Akcté! -On tämä eri toista kuin kaiken maailman ammuvainaitten jollotus...
- Siis että mitä! parkaisee Siviä, -minuako tarkoitat? Minua ei ole ikinä loukattu näin!! Minä olen luonnonlahjakkuus!!!!

-Joo, niin muuten on naapurin tilalla Helunakin, tuottaa monta sataa litraa maitoa vuodessa, hihittelee Nanne.

-No, no Siviä, älähän nyt, lohduttelee Ulla. -Näethän että pojat vain kiusoittelevat, sinua parempaa laulajatarta ei olekaan.

Nanne vaan kohauttaa olkapäitään ja levittelee käsiään... ;D

Kulta taikka Kunnia???

Kylläpäs oli pahat synnytystuskat tämän flyygelin kanssa!! Kolmet osat tein, hylkäsin, ei hyvä, meni vinoon, liian paksu, liian ohut, liian liian liian huono!! Tuulia jo väitti, ettei Ruusuvuoreen ehkä ole tarkoitettu pianoa...mutta kun on!! Nih!! Neljättä aloin tekemään, ja ajattelin jotta nyt jos ei koskaan...eikä tämäkään nyt huippu ole, mutten jaksa enää yhtään tätä pimpelipompelisoitinta!! Täst edes teen enää huuliharppuja...

Penkki on leveetä mallia, jos vaikka soittajalla on leveä...joo. Tai sitten soittajia mahtuu kaksi :D

Diivamme Siviä pääsee nyt availemaan ääntään ja Ulla liruttelee iloksemme skaaloja...Onneksi ainakin soittaminen luonnistuu, miten lie laulun laita?

Siviän hartain toive olisi oopperalaulajan kansainvälinen ura, mutta lupauduttuaan Nannen puolisoksi taitaa olla niin että haave on haudattava. Saa siinä sitten tuijotella utuisin silmin kaukaisuuteen...

Miten käy Siviän? Saako hän Kullan vaiko Kunnian? Se kaikki selviää sarjassa "Nannen viemää"

heti seuraavassa jaksossa!

Valoa ikkunassa

Mä ilmeisesti olen jämähtänyt lopullisesti tähän yhteen huoneeseen, mutta sallikaa vielä tää yks kerta :D

Lauantain kerhossa massailin tuon pöytälampun kuupan. Kiva olis maalailla siihen vaikka jotain koristekiemuroita jos osais...mut mulle se passaa noinkin. Lampunjalka on tikkarintikku ja tiimarin puupyörylä maalattuna kuparinsävyllä. Sähköt lamppuun saa sitten kun viitsii laittaa ne :D



Kauhean voimainponnustusten kautta näpersin kirjahyllyn. Hylly on siis biltemasytyketikku maalattuna ja liimattuna seinälle. Kovasti siis olen uurastanut!! :D :D

Enää kattolamppu puuttuu tästä huoneesta ja sitten se olisi valmis. Ei paha :D

Mukavaa viimeistä toukokuun viikkoa itsekullekin :D

Rouwia rouwia :D

Tänään oli taas kiva kerhopäivä. Aiheena olis ollut massailut, vaan kun ne ei mulla taivu, niinku haluaisin, mä vaan pääsääntöisesti lorvin...kuinkas muuten? Onneksi Jaana, Vuokko, Epe, Tuulia, Nanna ja Liimis taisivat olla reippaampia :D

No okei, sen verran massailin, että tein yhden lampunkuupan. Lelukauppaan näpersin lopuksi pari "Jack in the box`ia". Tuolla ne kököttää kaupan hyllyllä.

Tässä on sitten meidän kerhon nukkekodin alakerroksissa sijaitseva lelukauppa, nimeltänsä Lelureppu.

...pikkasen myös toiselta kantilta... Harmi vaan ettei näihin kuviin ehtinyt mukaan Liimiksen tekemät vauvanuket ammeineen ja ankkoineen.

Nanna muisti minua pienellä paketilla...ilmeisesti tää tarkoittaa ettei mullekaan tekis pahaa ruokavalion muokkaaminen terveellisempään suuntaan? :D

Tässäpä tää lampunkuupa ja Liimiksen mulle tekemät kukkapurkit (sain sen huijattua tekeen nuo, hih)...eikun ihan oikeasti Kiitos!!

Armastus kyllä vähän ihmetteli, kun kysyi et mitä teit kerhossa. No, ton lampunkuupan! Jaa-a, ja siihen meni aikaa sen neljä tuntia???

Translate!!! No, käännäppä tämä!!!

Ilokseni myös minä olen saanut jo muutamia lukijoita oikein ulkomaita myöten. Siispä hommasin tuon kääntäjän tuonne sivuun, että saavat hekin sitten nauraa katketakseen ensinnäkin jo pelkästään sille käännökselle, saatikka sitten sille, että mun tapani puhua ja kirjoittaa on varmaankin aika monen äikänopen kauhistus...ja vielä se että aika paljon puheessani on ns. mun omia sanoja jotka ei oikeasti tarkoita mitään...

Since I have quite many readers from abroad I have added a translator, so they can read what I've written in finnish. Although the text will be quite... funny... Have fun!!! :D :D
Hugs to all!

Tapahtuipa toukokuisena iltana...

-Liiisaaaa, Liiisaaa, leikitäänkö? kuului Pikku-Helmin ääni jostain päin Kartanoa. -Juu, leikitään vaan, vastasi Liisa rapsutellen Sirkkua, joka asiaintilaan tyytyväisenä röhnötteli Liisan kainalossa. -Mitä leikitään?



-Ompa vaikea arvata, hymähti sohvalta Kerstin arvaten pikkulikkojen aikeet, -Taidankin tästä lähteä muualle lueskelemaan...tässä mitään rauhaa enää saa...

-Saa etsiä!!
-Tosi vaikeaa sut on löytääkki, mähän istuin tässä vieressä koko ajan kun menit sinne pöydän alle!!

-No, höh. Sun vuoros sitten mennä piiloon. Mä odotan tässä, huuda sitten ku saa tulla.

-Mihin se Liisa...otampas tuosta mollan ja nallen kainaloon...peittoa päälle...mehän ollaan kuin majassa! Niinku se risumaja jonka Bror teki...lalaalaaa...hohhoijaa...lallal...huoh...

-Priitu!! Sano Helmille etten enää kyllä ala, olen odottanut jo vaikka kuinka kauan eikä se tuu!!!!

-Helmi, kiusaatkos siskoasi tahallaan? Helmi? Helmi?

-Voi Helmi, tulikos sulle väsy?...koetahan herätä...mennään omaan sänkyyn jo nukkumaan...pisulle ja pesulle nyt....Helmi...pikkuinen...herää...

Puuhastelua ranskalaisittain

Tilasinpas sitten minäkin itselleni Christine-Léa Frisonin kirjan "Le grand livre de la Maison Miniature". Kyllä siinä huokui tääkin matami uulalaa ja ooh kun niin tolkuttoman ihania kuvia pullollansa kirja on! Ruusuvuoren Kartano ei tyyliltänsä kuitenkaan ole oikein ranskalaishenkinen, mutta ehkä tän Siviän valtakunnaksi muodostunut salonki vois olla sopiva "uhri" yltiöpäisille kokeiluille...

Pari käsinojallista tuolia vaan ja kahdelle sopiva soffa...voimapahvia ja sorvauksia...kultimaalilla sudittuna. Ja luit oikein ja minä kirjoitin oikein; kultimaalia se on. Kuopus sanoi niin.

Eihän nämä mun teokset niin kauniita ole, mutta tulipahan kokeiltua. Ja ettei liian helpoksi menis, niin taidan kirjailla toppauksiin jotain pientä ja sievää; sopivaa kangasta kun ei tuntunut löytyvän millään! Ääriviivatarroillakin vois vähän kruusailla tyylikkäitä kaiverruksia, mutta sitäkään ei löytynyt tähän hätään sopivaa. Saattaa myöskin olla että vielä suttailen vaaleaa maalia noitten kultimaalien päälle, koska täällä ei saa kimallella kullalle muut kuin minä!! :D :D

Toivottavasti ei tule vesisade..tuon Siviän nenä on niin pystyssä, että poloinen varmaan hukkuis...

Niin että jollain lailla mineily onnistuu näköjään myös ranskaksi. Sitä paitsi, määhän olen niiiin hyvä, että mä osaan ommella ruåttiksi, lontooksi ja norjaksikin!! :D :D

Aurinkoista tätä viikkoa!!

Onnellista äitienpäivää!

Anna Sofia on saanut kaikki kauniit tyttärensä ympärilleen...

Ihanaa äitienpäivää!!

Venymistä PikkuRouwissa

PikkuRouvissa värkkäiltiin tänään kenkiä. Välillä kyllä tuntui että usko loppuu, vaan kylläpä siellä kuitenkin muutama pari aikaan saatiin. Tuulia oli ollut reippaana ja värkkäillyt lelukauppa Lelureppuun kaikenlaista sälää; kassakonetta, verhot ja myyntitiskin. Minä tein viikolla jo aiemmin nukkekodin tyttöselle uuden mekon ja nyt kerhossa hän sai uudet popot jalkaansa.
Suurimman osan ajasta minä kyllä vaan venyin ja vanuin ja höpötin...ompa kumma!!!



Tässä taannoin tilasin Tuulialta kukkasia ja näin ison kasan sain niitä vielä. Olipa vielä sievän amppelinkin näpertänyt. Kuvassa vaan kaikki kukat ovat sikinsokin...liikaa assistentteja paikalla joten pikainen kuva vaan :D Kiitos Tuulia!



Jossain vaiheessa tuli sitten ääneen sanottua tuosta parasta ennen-päiväyksestä...Kiltit kerhokamut sitten halusivat lohduttaa vanhenevaa kerhokamuaan lahjomalla kaikella kivalla:

Epeltä sain kauniita nauhoja ja kimpun liljoja...

Liimikseltä sain pikkiriikkisen linnunpöntön ja ihanan kannun...


...ja Tuulialta mansikkakakkua ja kangasta.

Kiitos teille muruset. Ootte te kilttejä :D

Sainpas valmiiksi!

Nimittäin tuon salin maton :D
Melkein heti kun aloin sitä pistelemään, tuntui siltä että plääh...mä en halua tätä! Sinnikkäästi plääh-olosta huolimatta tökin sen loppuun asti ja siinä se nyt lötköttää paikallaan.


Pari tauluakin olen saanut aikaan, juuri muuta en, koska korvatulehdusta poteva ja 38 asteen kuumeessa koikkelehtiva nelivuotias osaa olla halutessaan kohtuullisen vaativa...äääiiitiiii, tuu niistämään...äiiiitiiii tuu leikkimään...äääiiiitiii tuu antamaan juomista.....ääääiitiii tuu....äiiitiii pompi ja kieri....äiiitiiii....



Huomenna karkaan kerhoilemaan! :D :D

Yllätyspostia

Sainpas ihanan täkin Eliisalta! Kattokaa ny!! Siinon iso A:aki keskellä....älyttömän ihana!! Mulla ei onnistuisi tällanen...


Viestissä Eliisa kehoitti laittamaan täkin johonkin nukkekodin nurkkaan! NURKKAAN!!! Älä luulekaan, taitaa päätyä paraatipaikalle...Luulen että Kerstin tykkäisi tästä :D

Ihana blogiystävä!

Hertta muisti minua tällaisella kauniilla tunnustuksella. Tuhannesti kiitos, Hertta! :D Hyvälle mielelle näistä tulee!!

Itse taidan kierrättää tämän Tiinalle sekä Liimikselle. Olkaatten hyvät :D